Salaperäinen Ärjänsaari

“Ärjänsaari on helmi, jonka simpukka on avautumassa. Olen kiertänyt jo pitkään Suomen luontopaikkoja, mutta tämä on yksi vaikuttavimmista. Noin viiden kilometrin mittainen saari on suuri hiekkakasa: niin suuri, että rantatöyräät ovat paikoitellen monta kymmentä metriä korkeita jyrkänteitä. Havumetsät ovat vanhoja, valoisia ja sammaleisia. Rantanäkymät toivat mieleen – harvinaista kyllä – Kalifornian legendaarisen Big Surin.”

Panu Pihkala - Ärjän ensimmäisen taidefestivaalin asiantuntijavieras

ilmakuva pieni (2).jpg

Ikonisten hiekkarantojen vuoksi Ärjää on kutsuttu Big Sur -vertausten ohella Oulujärven Rivieraksi. Paikallinen höyrylaivayhtiö puolestaan mainostaa Ärjää Oulujärven Havaijiksi. Paljon käytettyjen ylisanojen takaa löytyy Oulujärven laajojen selkien ympäröimä, pikkuhiljaa järveen syöpyvä hiekkasaari, joka on osa samaa harjujaksoa muun muassa Rokuan ja Hailuodon kanssa.

Ärjän matalat hiekkarannat ja korkeat hiekkatörmät ovat syntyneet saaren sortuessa pikkuhiljaa veteen. Ärjässä ovat läsnä ajan kulumisen, mutta toisaalta pysähtyneisyyden teemat. Vaikutelmaan luovat oman tunnelmansa 1950-luvun tyylikkäästi ränsistyneet lomamökit ja saaren muu rakennuskanta, joka kertoo läsnäolollaan jostain menneestä ja kadonneesta.

Laajojen hiekkarantojen lisäksi Ärjälle antavat leimansa hiekkaharjuilta kauas yli järvenselkien kurottuvat maisemat. Saari tarjoaa useita esteettisesti huikeita luonnonnäyttämöitä, kuten lentohiekaksi kutsuttu alue, jossa laaja Ärjänselkä työntää tuulen mukana hiekkaa alati kasvavaksi töyrääksi saaren rantaviivasta nousevalle hiekkatörmälle.

Festivaalille saaren ja sen rakennusten osittain ränsistynyt ja pysähtynyt tila tarkoittaa paitsi kiehtovaa ajatonta ympäristöä, niin myös mahdollisuutta kehittää aidosti retkeilevä festivaali, joka perustuu roskattomuudelle, vieraiden omatoimisuudelle ja ekologisille periaatteille. Ärjässä yksinkertaisuudesta tulee hyve. Sähköä ei ole, juomavesi noudetaan kaivosta ja ruoka kokkaillaan trangioilla ja tulipaikoilla.

Ärjä luonnonsuojelualueeksi ja retkeilykohteeksi 2017

Pitkään jatkuneen metsäkiistan jälkeen ympäristöministeriö osti Ärjänsaaren metsäyhtiö UPMltä valtion luonnonsuojelualueeksi vuonna 2017. Tätä nykyä Ärjä on retkeilijöiden suosima luontokohde, jossa vierailu on kiehtova aikamatka 1950-luvun tunnelmiin.

Kesällä 2022 saaressa toimii kesäkahvila ja saaressa voi päiväretkeilyn ohella yöpyä telttaillen. Kesäkahvilasta voi vuokrata kanootteja, sub-lautoja ja muuta mukavaa. Ärjässä järjestetään myös toista kertaa Metsähallituksen lammaspaimenviikot. Retkeilijät ovat tervetulleita tervehtimään etenkin lapsiperheiden suosimia lampaita.

Ärjän rakennuskantaa remontoi ja retkeilypalveluja kehittää saarta hallinnoiva Metsähallituksen Luontopalvelut. Saaren tulipaikkoja, käymälöitä ja muita retkeilyrakenteita on korjattu pikkuhiljaa.

Ärjän mökeistä on kunnostettu tähän mennessä neljä rakennushistoriallista arvokkaana suojeltua, arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemaa, lautamökkiä. Kesällä 2019 kunnostettiin kaksi mökkiä, toinen kesäkahvilalle ja toinen lammaspaimenille. Kesällä 2021 kunnostustyöt jatkuivat kahden vuokrauskäyttöön tarkoitetun mökin kunnostamisella. Näiden kahden mökin myötä lomalaiset voivat jälleen tauon jälkeen vuokrata idyllistä, 1950-luvun henkistä mökkimajoitusta Ärjästä. Tulevina vuosina saaren mökkikantaa on tarkoitus saattaa myös laajemmin vuokrauskäyttöön.

Edullisia venekyytejä saareen järjestää tilauksesta Luonnollisesti Oulujärvi Ky, joka vastaa myös Ärjän kesäkahvilan toiminnasta. Venekyydin ohessa saat reippaan opastuksen Ärjänsaareen ja sen historiaan.

Luonnollisesti Oulujärvi

Venekuljetukset Ruunaniemestä Ärjänsaareen sopimuksen mukaan.

Tiedustelut ja varaukset
p. 050 32 777 09 / Vesa tai info@luonnollisesti.fi

https://luonnollisesti.fi/

Ruunaniemen venesataman osoite: Ruunaniementie 60 Kajaani

Lisätietoa Ärjän palveluista ja saareen saapumisesta tämän sivun kohdasta INFO ja Metsähallituksen Luontoon.fi sivuilta.

http://www.luontoon.fi/arjansaari

Ärjässä olet maailmojen rajalla.
Kainuun meren ulapat syövät jälkensä jyrkkiin hiekkatörmiin. Tuulet nostavat lentohiekkaa ja dyynimuodostelmia männikköön. Rantojen aihkit, vuosisatojen ja luonnonvoimien muovaamat puuvanhukset, tervehtivät sisäsaaren metsätaloudelta elpyvää mäntykangasta. Säipän lähes kilometrin mittainen hiekkaranta kutsuu beachille, paratiisiin, kesään.